21/06/2026

Kun suru koskettaa, on aika hiljentyä

 

Hiljaisuutta ja surun ajatuksia!

Juhannusta vietimme lapsuudenkodissani. Ilma oli aurinkoinen, mutta mieli haikea enon saattohoidon vuoksi ja istuin onneksi hänen vierellään eilenkin. Tänään sain aamusta puhelin soiton vuodeosastolta rakas enoni nukkui pois. 

Juhannuksen lippu liehui kauniisti sinisien poutapilvien kera ja piha teranssilla tuli mansikkakakkukahvit juotua. 




Tänään istuin lasieteisen rappusilla katsellen pilviä taivaalla ja ajattelin siellä taivaan kodissa sinä eno nyt olet💗


Aitan seinän viereen asettelin juhannuksena vanhaan puulaatikkoon luonnonkukkia.




Ihana kotitie ja enoni jätti muistoksi upean puutarhan, jota hoidamme rakkaudella hänen muistolleen. 





Onneksi on muistot mitä jäljelle jäi💗


16 kommenttia:

  1. Lämmin osanotto Hannilta ❤️

    VastaaPoista
  2. Osanottoni. Kauniita rauhallisia tunnelmia kuvissa.

    VastaaPoista
  3. Voi miten haikeaa. Enosi nukkui pois vuoden kauneimpana aikana. Hänen puutarhansa ja lapsuudenkotisi on varmasti tärkeä paikka täynnä tunteita ja muistoja.
    Otan osaa suruusi.

    VastaaPoista
  4. On ollut hyvä elämä kun jälkeen jää rakastavia ihmisiä ja ihana puutarha 💛
    Kauniisti kirjoitit ja kuvasi ovat niin kauniit, surun keskellä. Osanottoni.

    VastaaPoista
  5. Osanotto suruun ja ikävään! Ja totta, muistoja ei kukaan vie... kauniiden kuvien kera suur kiitos, että jaoit muistojen puutarhaa meillekin! Rakastetun ihmisen muisto säilyy - rakkaissa tutuissa maisemissa niitä voi elää aina uudelleen!!

    VastaaPoista