Hiljaisuutta ja surun ajatuksia!
Juhannusta vietimme lapsuudenkodissani. Ilma oli aurinkoinen, mutta mieli haikea enon saattohoidon vuoksi ja istuin onneksi hänen vierellään eilenkin. Tänään sain aamusta puhelin soiton vuodeosastolta rakas enoni nukkui pois.
Juhannuksen lippu liehui kauniisti sinisien poutapilvien kera ja piha teranssilla tuli mansikkakakkukahvit juotua.
Tänään istuin lasieteisen rappusilla katsellen pilviä taivaalla ja ajattelin siellä taivaan kodissa sinä eno nyt olet💗
Aitan seinän viereen asettelin juhannuksena vanhaan puulaatikkoon luonnonkukkia.
Ihana kotitie ja enoni jätti muistoksi upean puutarhan, jota hoidamme rakkaudella hänen muistolleen.
Onneksi on muistot mitä jäljelle jäi💗
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti