05/07/2026

Muistojen ja inspiraation kohtaaminen

 

Ajatuksia maalla: lapsuudenkodin rauha 

Istun lapsuudenkotini eteisen rappusilla ja kädessäni upouusi Talo&Koti-lehti. Viikonloppuna maalla ollessani uppouduin lehden sisältöön etsien maalaismaisema ajatuksia sisutuksen merkeissä. Haluten tuoda palan tätä aitoutta, levollisuutta ja luonnonläheisyyttä tämän kodin arkeen muistojen joukkoon. 


Kuinka onkaan vanhoista puulipastoista tullutkin täällä niin rakkaita.




Lehdessä oli erittäin hyvä kirjoitus ja osui niin kohdalleni. Meinaa kaapissa oli vanha lankapuhelin jonka laitoin vanhan piirongin päälle somisteeksi. En todellakaan osannut ajatella, että heittäisin sen pois. Muistan numeronkin vielä..



Maaseudulla aika tuntuu tottelevan eri ajatuksia kuin kotona, miten rakastankaan noita kukkakuosi kaakeleita puuhellan ja työtason vieressä. Miten nautinkaan kokkailla ja paistella lettusia eilen. Sanoinkin maalla syödään useammin lettuja kuin kotona. 

 Silmieni edessä aukeaa maisema, joka on pysynyt lähes muuttumattomana vuosikymmeniä: vihreänä kimmeltävä pelto, kaukaisuudessa häämöttävä metsänreuna ja pihan suuret koivut, joiden lehtien havina on toiminut lapsuuteeni taustamusiikkina.





Köpi oli taas viikonloppuna mukana. Paljon on tutkittavaa ja ihmeteltävää. Automatka kopassa on aina hiukan jännää, mutta onneksi ei ole pitkä matka. 

Mukavia ajatuksia alkavaan viikkoosi!


14 kommenttia:

  1. Kuinka sattuikaan, itse olen tässä viime aikoina miettinyt paljon nyt jo tyhjillään olevaan mummolaani ja muistellut muun muassa lättykestejä, joita siellä ennen järjestettiin joka kesä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihanaa sielläkin lätyt ajatuksissa😋 jotenkin maalla ne maistuvat niiin
      paremmilta...

      Poista
  2. Rakastan vanhoja taloja ja niiden tunnelmaa! Sait kuviisi vangittua juuri sen levollisuuden, mikä varmaan mielen valtaa lapsuuskodissa. Köpikin nauttii selvästi.
    Mulla, rautatieläisen tyttärenä ja lapsuuteni asemilla asuneena ei varsinaisesti ole lapsuuskotia. Isä ja äiti ostivat talon sitten kun oli varmaa, ettei enää tarvitse muuttaa, olin silloin jo 13. Se ei edes ole se rakkain lapsuuskoti, vaan se Längelmäen koti, pieni rautatieasema, jota isä hoiti.
    Mökilläni oli puuhella, ja väitin aina, että ruoka tulee puuhellalla valmistettaessa kuumempaa ja maukkaampaa, samoin lettuja piti paistaa enemmän kuin kaupungissa. Mikä on sen parempi tuoksu kuin lettujen tuoksu, ei mikään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanat muistot sinullakin ja sitten se ihana Koivionkin paikka radan varrella.
      Minäkin tänään kuulin kun juna meni rata on myös lähellä tuolla minunkin lapsuus maisemissa.
      Totta vanhoissa taloissa niissa on se oma levollinen tunnelma, jossa mielikin lepää.
      Puuhellalla tulee talvella tehtyä paljon ruokaa.
      Ihanaa alkavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  3. Me rajennettiin koti vuonna 1987 ja meillä on keittiössämme ylpeydenaiheena oikea puuhella. Kerran katumme asukkaat tulivat meille keittämään, kun oli Tapaninpäivänä ja seuraavana päivänä sähkökatko. Takassa ei kahvi kiehu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puuhella on niin keittiön parhautta. Ja todellakin sähkökatkojen pelastus ja lämmönlähde. Aah! talvella puuliedellä/uunissa tulen ruokia tekemään.

      Poista
  4. Vanhoissa taloissa ja huonekaluissa on kyllä aivan oma tunnelmallisuutensa ja lumovoimansa. Nykyisin veljeni asuu vaimoineen lapsuudenkodissani ja aina sinne vierailulle mennessäni ihanat lapsuusmuistot nousevat mieleeni.
    Tuollainen puhelin on tuttu minullekin. Väri vain oli harmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä hyvin sanottu tunnelmallisuus ja lumovoima, juuri sieltä kotiin ajeltiin. Oli jotenkin ihana istua eteisessä katsellessa vesipisaroiden loisketta ikkunaa vastaa. Siellä ei edes sade haittaa.
      Mukavaa viikkoa sinulle!

      Poista
  5. Mummola maalla on ihan parasta, vaikka minulla ei sellaista olekaan, mutta päiväretkillä on kiva käydä ihastelemassa maaseudun rauhaa.
    Ihana kun Köpikin sai vaihtelua :)
    Lankapuhelin on nostalginen. Meidän vanhaa numeroa en muista.
    Tuon pyöritettävän numerolevyn tilalle tuli näppäiltävät numerot myöhemmin ja se oli silloin modernia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä maalaismaisema peltoineen ja metsineen on paras pala kesästä🌺
      Yläkaapista löytyi myös luuri näppäily numeroilla...sen jätin kaappiin.
      Ihania kesähetkiä sinullekin🌺

      Poista
  6. Nostalgia on välillä ihan sydäntä pakahduttavaa.
    Minäkin muistan kotipuhelinnumeron lapsuudenkodistani, sekä omasta ekasta kodistani. Tai ihan ekassa omassa ei ollut puhelinta, mutta nykyisessä oli aluksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri palattii maalta kotiin ilta saunan jälkeen.
      Oli niin ihana ilta ja luksusta saimme vieraitakin maalla käymään🌼

      Poista
  7. "Puulipastoja" - tuijotin vähän aikaa tuota arvoituksellista sanaa ennen kuin tajusin että eihän se oli puuli-pastoja vaan puu-lipastoja 🤭
    Eikun tänään on paistettava lettuja ! ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih! no todellakin oikein sanahirviö sana puulipasto. Olisin voinut kirjoittaa pelkän lipaston heh!
      Letut ovat niin herkkua! Maalla viikonloppuna taas niitä paistelen.
      Aurinkoista viikkoa sinulle!

      Poista