NIIN NE IDEAT SYTTYVÄT
Lauantaina istuin olohuoneen sohvalla. Asettelin takkaan kynttilät ja vettä satoi koko päivän.
Mutustelin mielessäni sohvalla katsellen lepattavia kynttilöitä takassa , että mitä tekisin syyspuuhana ajankuluksi. Aluksi mietin, että haluan kuunnella "Laukku-Leena" kirjan äänikirjana. Leena Kiviharju eli epätavallisen elämän tien päällä. Hän kulki kymmenine laukkuineen ympäri suomea kävellen tai liftaten. Uskomatonta asui kesät talvet ulkosalla. Tarina kiehtoo, joko kuuntelen äänikirjan tai luen kirjana syksymmällä. Oletko lukenut tai kuunnellut kyseisen äänikirjan?
Mutta tällä erää kaipasin jotain luovaa puuhaa.
Mutta sittenhän muistin olen aina halunnut virkata pörröisen viltin. Mikä onkaan kietaista itsensä oma tekemään vilttiin syysiltojen iloksi. Ei siinä kauan nokka tuhissut, kun päästelin paikallis kauppaan ja ostin yhdeksän kerää Kotikulta Pehmis lankaa. Aivan ihanan pehmoista ja miellyttävä virkata.
Tämä pehmeys ja kuohkeus sopisi Kristiinan blogin syyskuun haasteeseen aiheena pehmeys. Syksy on todellakin vilttien ja lämpöisen aikaa.
Nyt on mielekästä askaretta taas vähäksi aikaa syyskuulle.
Mukavaa syyskuun alkua🍁
Onpa ihanan ja pehmoisen näköistä lankaa. Mukavia virkkaushetkiä Köpin kanssa.
VastaaPoistaKiitos tuo lanka on niin houkuttelevan pehmeää, että oikein odotan
Poistahetkeä kääriytyä viltin syleilyyn. Köpi on erittäin nokkela apulainen.
Pehmeältä näyttää ja kutsuvalta 💛
VastaaPoistaKöpi näyttää suloiselta. Eilen puhelimessa muistelin äidin kanssa heidän entistä mustavalkoista kissaansa Topia. Kyllä kissat ovat ihania ♥♥