Tuoreen korvapuustin voimalla
Keskiviikkona keittiössä vallitsi iloinen kaaos: jauhopölyä nenänpäätä myöten. Koti nimittäin täyttyi kanelin ja pullan tuoksusta, sen tuoksun melkein voisi säilöä purkkiin pahan päivän varalle.
Kun uunin luukun avasin se ihana kanelipullan tuoksu sai nyt kosketuksen tähänkin taloon pitkästä aikaa. Äitini ja mummoni olivat aikoinaan ahkeria leipomaan. Tuli leipoessa se muisto, kun lapsuudessani täällä nuuskin nenääni sitä ihanaa tuoksua. On olemassa tuoksuja/asioita, jotka vievät sekunnissa takaisin lapsuuteen.
Päivänhän kruunasi lopuksi kahvihetki korvapuustien kera. Ja valitsin talossa olleen kauniin kahviastiaston juuri tähän hetkeen.
Loppuvuodesta, kun sisällä olo lisääntyy niin alkaakin leipomishetket olla viikottainen juttu.
Pullantuoksuista viikonloppua sinullekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti